Saloisissa viime marraskuussa pidin saarnan kirkossa, ilmeisesti en ehtinyt julkaisemaan tätä yhtä versiota saarnastani, mutta tässä tätä(Detta på Detta tai jotain);
 

Evankeliumiteksti

Jeesus sanoi opetuslapsille:

    ”Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee. Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuin tulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään.

    Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa. Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”

 

 

Onko Jumalan valinta päivän evankeliumitekstissämme epäoikeudenmukainen?

Jumalan Rauhaa ja Armoa Kristuksessa kaikille, kaikkien lävitse tasapuolisesti. Tasapuolisuus onkin tämän päivän tekstin ongelmakysymys. Onko Jumala oikeudenmukainen ottaessaan toisen ja jättäessään toisen? Molemmat kuitenkin tekevät samaa palvelustyötä. Orjantyötä, Kristuksen aikaan sitä tehtiin ilman palkkaa. Miehet tekevät työtä pellolla ja naiset jauhavat viljaa. Ja vain toinen kahdesta otetaan vaikka työ on sama. Jumalan valinta ei tässä ainakaan katso palvelustyömme ulkoiseen laatuun. Tarkemmin kun asiaan perehdymme niin tiedämme tosiasian, että Jumalan valinta perustuu täysin armon osallisuuteen Kristuksessa ja Kristuksen kautta.

Sydämen kylmyys ja kovuus ovat ne lopunajan ennusmerkit joihin Jeesus viittasi edellä.  Vastaus epäoikeudenmukaisuuden ongelmaan on juuri tässä! Ajassamme on  kysymys kokonaan Jumalan pelastustyöstä  - ajassamme ainoa todellinen ”pelastuksen arkki” se, mitä Kristus meille tarjoaa itsessään. Ajassamme pelastus tapahtuu niinkuin Nooan aikana ikäänkuin veden lävitse. Kysymys on mysteeristä eli salaisuudesta, jossa Jumala toimii pelastajana itsensä lävitse, kasteessa ja kasteen kautta, Kristuksen Ristin kuolemassa ja Jumalan Sanan mukaisesti yksin armosta.

VAROITUKSIA!

Matteuksen evankeliumin luvussa 24 toistuu muutaman kerran Jeesuksen varoitus. Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Kun näette -tarkatkaa! Katso – minä olen sen edeltä puhunut. Meille on tieto annettu lopunajoista. Mutta päivän ja hetken tietää vain Isä. Nooan aikana ihmiset eivät tienneet, mutta nyt kysytään, joka lyhtypylväässä: Oletko valmis?

Tuon ajan ja tuomiopäivän odotus on hieman pelottava. Nuorempana usein pelkäsin näitä lopunaikaa koskevien ennustuksia tutkiessani. Pelko ja kauhistus siitä nousee, jos ei omaa valmiuttansa tarkista ja silmiänsä avaa katsomaan oikeaan suuntaan.

Luukkaan evankeliumissa Luvussa 21 jopa todetaan: Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella. 

Mutta hyvä on lukea aina tämä Luukkaan evankeliumin kohta loppuun. Ei ole nimittäin aihetta pelkoon. Varsinkin kun oppii tuntemaan Kristuksen.

”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä”

Joskus, kun minulla oli oikein vaikeaa ja ahdistavaa sairauteen sidottuna rukoilin yhden hyvän ystävän kanssa, että Herramme Jeesus vapauttaisi minut. Näin jälkeenpäin ymmärrän, että olenkin saanut paljon Jumalan Sanan lupauksia vapaudesta, vaikka sairaus ei tässä ajassa ehkä olekaan hellittänyt kokonaan. Tässäkin yksi niistä lupauksista, mutta niitä löytyy enemmänkin. Lopullinen ja täydellinen vapaus koittaa, kun Kristus tulee!

JEESUS TULI PELASTAMAAN OMAA OMAISUUSKANSAANSA - JUUTALAISIA

Mutta tämän päivän Evankeliumissa Jeesus ottaa vertauskuvaksi tässä varkaan. Lopunaikamme eksytys on kuin varas, jonka Jumala itse lähettää aikaamme. Monet ajassamme toimivat eksyttäjinä eksyttäjien joukossa. Varas pyrkii tunkeutumaan tähän taloomme ja  vievän meitä ihan väärään suuntaan. Pois Jumalan tahdosta, armon ja totuuden osallisuudesta, Jumalan läsnäolosta ja Pyhän Hengen osallisuudesta.  Jeremian kirjan luvussa kaksi juutalaisen kansan epäjumalanpalveluksesta johtuvaa häpeää verrattiin varkaan häpeään. 

Jae 22: ”Niinkuin teosta tavattu varas on häpeissänsä, niin joutuu Israelin heimo häpeään, se ja sen kuninkaat, ruhtinaat, papit ja profeetat, he, jotka sanovat puulle: 'Sinä olet minun isäni' ja kivelle: 'Sinä olet minut synnyttänyt'. Sillä he ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojansa; mutta onnettomuutensa aikana he sanovat: 'Nouse ja pelasta meidät'. Mutta missä ovat sinun jumalasi, jotka olet itsellesi tehnyt? Nouskoot ne, jos voivat pelastaa sinut onnettomuutesi aikana. Sillä yhtä monta, kuin sinulla on kaupunkeja, on sinulla jumalia, Juuda.

Juutalaisesta kansasta sanotaan siis tässä, että he ovat pyllistäneet Jeesukselle, totuudelle! He ilkkuvat Jumalalle selkäpuoli ja kasvot Jumalaan päin! Näin on käynyt. Samoin on käynyt koko ihmiskunnalle. Totuus ei ole kelvannut! Roomalaiskirjeen luvussa yksitoista juutalaisesta kansasta sanotaan kumminkin "Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he kuulisi, tähän päivään asti” 

JUUTALAISET JA HEIDÄN KOHTALONSA OVAT MEILLE VAROITUKSEKSI

Juutalaisen kansan vaellus on meille aina varoitukseksi, ainakin ensimmäisen korinttolaiskirjeen luvussa kymmenen näin varoitetaan! Jakeessa kuusi sanoo seuraavaa: ”Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, että me emme pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat” ja jakeessa kymmenen ”Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut”.

Tässä ajassa niin kuin Jeesuksenkin aikana on eksytys, josta Jeesus varoitti: ”Varokaa Fariseusten hapatusta!” Fariseuksilla oli tapana pistää ihmisten päälle mahdottomia kuormia. Uskonpuhdistuksen yksi tehtävä oli poistaa tätä uskonnollista hapatusta kristikunnan piiristä. Monet sanovat, että uskonpuhdistus jäi kesken ja varmasti puhuvat tässä ihan totta. Tässä ajassa ihmiset ovat kaikkinaisten uskonnollisten vaikutusten alla. Raamatun mukaan tässä ajassa saatana hyökkää kaikella valheen voimalla. Ihmiset valitsevat mieluummin valheen kuin totuuden. Jopa uskonpuhdistuksen jälkeisen kristillisyytemmekin piirissä vaaditaan suorituksia ja tekoja, jotta Jumala voisi armahtaa. Käytännössä he väittävät: "Ansio ensin, sitten vasta armo!". Ihmiset eivät ymmärrä Jeesusta ollenkaan! On kristittyjä, jotka ymmärtävät kyllä Jumalan, mutta eivät Jeesusta. He ovat ymmärtämättömiä sydämeltään.

PELASTUS YKSIN JA AINOASTAAN ARMOSTA

On ihmisiä, jotka eivät voi ansaita mitään. On liikuntakyvyttömiä, mieleltään sairaita ja heikkoja, joilta ei palvelustyö onnistu. Ansioita ei ole. Ansiota ei ainakaan heille voi asettaa armon edelle. Heille niin kuin kaikille kansoille on julistettava Ihmisen pelastus on yksin Kristuksen ristintyön varassa, Jumalan Hyvyyden varassa. Jumalan valinta on aina armonvalinta! Se on ehdotonta!

Jumala on armahtanut meidät ensin, sillä jo melkein 2000 vuotta sitten Jeesus kuoli ristillä ja pelasti meidät täydellisesti tuon työnsä kautta. Näin Kalevi Lehtinen viime sunnuntaina Radio Patmoksen kanavalta kuuluneessa nauhoitteessa todisti. Monet eivät sitä ole kuitenkaan vielä omalle kohdalleen ymmärtäneet. Ihmisellä on aina taipumus ansaita armo. Tätä sanotaan Lihaksi, ihminen on Liha sanoo Raamattu! Mutta meidän Kristittyjen tulisi ojentautua Jumalan Armon, Totuuden eli Hengen mukaan ei lihan mukaan. Pelastustaan ihminen rakentaa ulkoisen olemuksensa eli Lihan varaan. Mutta pelastus ei ole Lihan saastan poistamista! Pelastus on kokonansa Jumalan teko Kristuksessa ja Hänen kauttaan!

Vieläkin kannetaan omissatunnoissa syyllisyyttä tekemättömistä teoista ja huonoista ihmissuhteista. Ristissä on kuitenkin kaikkien ihmisten täydellinen pelastustyö. Siihen pitäisi palata päivittäin, ettei pääsisi unohtumaan Totuus! Timoteuksen ensimmäinen kirjeessä sanotaan, että käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.

Raamatun mukaan Jumalan laki on hengellinen ja se on ymmärrettävä käyttää Rakkauden mukaan. Palvelustyöhön kykenemme vain sen mukaan kuin Kristus vaikuttaa. Käskyn vaatimus palvelustyöhön toteutuu siis Kristuksessa ja Kristuksen kautta. Ihmisestä sanotaan, että Hän on Liha hän ei mistään mitään ymmärrä. Siksi pitääkin ajatella Hengen mukaisesti. Jeesus ei tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman armontyönsä kautta. Jumala on se joka antaa ymmärrystä kaikkeen ja vaikuttaa Hyvissä töissä ja tekemisissä. Hänestä käsin  tulee ne hyvät hedelmät ja joskus ne huonotkin, kaikki on kuitenkin Kristuksessa ja Kristuksen kautta.

Toisen tessalonikilaiskirjeen lopunaikaan tulee vielä eksytys joka oli jo läsnä Kristuksen ajassa. Laittomuuden henki. Tuomion henki, joka ei rakkaudesta Totuuteen eli Kristukseen mitään ymmärrä. Jo Fariseukset olivat tämän hengen vallassa.

 Niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.

Kun Jeesus tulee niin, mitähän hän haluaisi nähdä? Vastaus löytyy Pietarin ensimmäisen kirjeen luvusta kolme:

 Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä. Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.  Sillä: "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta,  kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.  Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan." Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään? 

 
 Vaan vaikka saisittekin kärsiä vanhurskauden tähden, olette kuitenkin autuaita. "Mutta älkää antako heidän pelkonsa peljättää itseänne, älkääkä hämmästykö",  vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,  pitäen hyvän omantunnon, että ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.  Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden. Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,  jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,  jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta, hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut.           1. piet.3:8-22