1.Evankeliumin luku

Tämän päivän eli valvomisen sunnuntain evankeliumi löytyy Matteuksen evankeliumin luvusta 24 Jakeesta 36 jakeeseen 44 ja Nousemme tätä Jumalan Sanaa kuuntelemaan.
Jeesus sanoi opetuslapsille:

    ”Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee. Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuin tulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään.

    Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa. Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”

 

2.Johdanto: ”Katsokaa ettei teitä eksytetä”

Matteuksen evankeliumin luvussa 24 puhuu Jeesus opetuslapsilleen lopunajasta. Jo jakeessa neljä Jeesus kehoittaa katsomaan, ettei kukaan eksytä eli johda harhaan opetuslapsia, . Tämä sama kehoitus koskee tätä tämän päivän tekstiä jatkumona, siis jakeita 36 jakeeseen 44 asti. Tekstimme edellä Jeesus kehoittaa monella tapaa pitämään silmät auki! Kun näette hävityksen kauhistuksen - tarkatkaa! Katso – minä olen sen edeltä puhunut. Ehkä tässä päivän tekstissä annetaan sitten jonkinlainen vinkki meille, jotta voisimme välttyä eksymästä. Tämä on siis osa Jeesuksen puheesta opetuslapsille. Puhe jatkuu tämän jälkeen lupauksella onnesta. Onnellinen se opetuslapsi, joka antaa leipää sen sijaan että lyö tovereitaan. Herra tulee arvaamattomana hetkenä.

Me olemme tässä lopunajan kurimuksessa ne opetuslapset, joiden tulisi valvoa ja tarkkailla ajanmerkkejä ja katsoa, ettei kukaan pääse eksyttämään. Ettei vain meille kävisi niinkuin tuolle kelvottomalle palvelijalle, joka hakkasi kanssapalvelijoitaan. Tämän vuoksi ajanmerkkien katsominen ja tarkkaileminen on tärkeää opetuslapsille. Jeesus on meille antanut tiedon, tarvii vain avata silmät ja nähdä! Meille on annettu tieto lopunajoista. Sen eksytyksistä, vääristä profeetoista ja valhemessiaista, luonnonilmiöistä ja maanjäristyksistä, sodista ja vihasta Jumalan kansaa, sekä juutalaisia että Kristittyjä kohtaan. En tiedä onko muilla ollut silmät avoinna. Paljon on merkkejä nähtävillä. Näemme lyhtypylväissä näitä: Oletko valmis?- kysymyksiä. Liittyvätkö nämä kysymykset juuri tähän Jeesuksen paluuseen? Sellainen vaikutelma niistä tulee. Mutta kun olen tarkemmin perehtynyt tekstiin lukuun 24, niin kysymys tulisikin olla, että oletko valmis kohtaamaan tämän päivän eksytykset niin ettet mene harhaan ja rupea lyömään kanssapalvelijoita?

Nyt tarvitaan varma tieto siitä, että juuri Nyt olemme oikealla perustalla. Ettei meidän rakentamamme rakennus ole hiekalle rakennettu niinkuin lasten laulussa sanotaan. Allamme täytyy olla vahva perustus, jotta kestämme tämän lopun ajan myrskyt horjumatta. Tekstimme alussa sanottiin, että vain Isä tietää, milloin loppu tulee. Opetuslasten tulisi tietää mikä on tämän lopunajan eksytys ja mihin se meitä vie, jos lähdemme sitä seuraamaan.

 

 

 

 

3.toinen otetaan toinen jätetään

Merkille pantavaa tässä vertauksen mukaan on, ettemme tässä lopunajassa voi ihmisen palvelustyön perusteella sanoa, kuka otetaan tai kuka jätetään. Palvelustyölle ei ole mitään muoittia. Peltotyömiehestä ja viljaa jauhavista naisista vain toinen otettiin. Jotenkin se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Mutta tämä onkin vertaus, jossa on viesti meille. Ehkä tässä on viesti meille, ettemme katsoisi niin paljon ulkoiseen ihmiseen eli Lihaan.  Kristillinen elämämme ei ole lihan saastan pois riisumista. Tämä ei ole käskyn minkään päämäärä. Tähän ei Kristuksen laki tähtää -  Tiedämme, ettei taivaspaikka ansaita työllä ei varsinkaan palvelustyön laadulla. Saattaapa käydä ihan päinvastoin – ne ensimmäiset ja omasta mielestään parhaimmat työntekijät tulevatkin viimeiseksi!

Kaikki ihmiset ovat Tuomarin edessä aina samanarvoisia. Jokainen ihminen on syntinen – perisynnin alainen ja siksi vailla uudestisyntymistä Kristuksen ristintyön kautta. Tuomarimme on Jeesus Kristus ja Hänen tuomionsa ja valitsemisperusteensa ovat aivan erilaiset, kuin, mitä tämä maailma odottaa ja kuvittelee! Jumalan valinta käy ristin lävitse – se on aina armon valintaa.

Toinen merkittävä asia tässä lopunajan Jumalan valinnassa on se, että lähtömme tulee todella äkkiä. Siinä ei keritty pois pellolta ja taisi jäädä jauhotkin kesken jauhamisen. Suuhunkaan ei ehtinyt jäädä varmaan mitään. Samoin Nooankin aikana kävi, ihmiset eivät osanneet valmistautua suureen vedenpaisumukseen - tulvaan, joka heidät vei mennessään. Pietarin mukaan kuitenkin näillekin sieluille, ihmisille oli Jumalalla ratkaisu, Jumalan ilmoitus. Samasta Pietarin kirjeen luvusta vielä myöhemmin, joka antaa meillekin vastauksia ja elämän ohjeen.

Vertauskuvat ja totuudet Jumala haluaa säilyttää niin, ettei kenelläkään ole mahdollisuutta valittaa kohtelustaan Jumalalle. Kaikkivaltiaalla on ratkaisu kaikille ihmisille. Jumalan valintaa sanotaan siis armonvalinnaksi. Armon edessä ei kelpaa kuin syntinen katuva ihminen. On kokonaan Jumalan Armoa, että meidät on otettu opetuslasten joukkoon, niin, että meistä kaikista on tullut Kristuksen ruumiin jäseninä Jumalan lapsia. Jumala tahtoo tehdä aloittamansa työn loppuun. Jumala sen myös tekee. Tulee uusi elämä, jossa ei tällä vanhalla vajavaisuudella ja heikkoudella ole enää mitään osuutta. Näin meille lupaa Jumalan Sana.

Tämän aikamme myrskyjä ja eksytyksiä vastaan saamme Jumalan sanasta olla jakamassa leipää ja lohdutusta, apua toinen toisillemme. Armoa armon päälle. Onnellinen se opetuslapsi, joka osaa ajallaan antaa ihmisille avun heidän hätäänsä. Tätä onnea lupaa Jeesus meille, kunhan muistamme tehtävämme ja emme eksy lyömään lähimmäistämme. On tärkeää olla valmiina todistamaan luottamuksesta Herraan, Hänen huolenpidostaan. On tärkeä oppia siunaamaan eli puhumaan hyvää lähimmäisistään. Jumalan Sana on leipää, apua ihmisten nälkään, tietoa Isän rakkaudesta lapsiaan kohtaan. Meidän tehtävämme ei ole lyödä lähimmäisiämme. Päinvastoin.

4.varoitus Fariseusten hapatuksesta

Mutta tämän päivän Evankeliumissa Jeesus ottaa vertauskuvaksi tässä varkaan joka tulee yöllä huomaamaamatta. Jos tietäisimme varkaan olevan tulossa olisimme valmiit ja tästä minulle syntyi pieni tutkimuskohde. Varas pyrkii tässä ajassa tunkeutumaan tähän taloomme. ja kun perehdyin tuohon varas sanaan kansan epäjumalanpalveluksesta johtuvaa häpeää verrattiin varkaan häpeään. 

Jae 22: ”Niinkuin teosta tavattu varas on häpeissänsä, niin joutuu Israelin heimo häpeään, se ja sen kuninkaat, ruhtinaat, papit ja profeetat, he, jotka sanovat puulle: 'Sinä olet minun isäni' ja kivelle: 'Sinä olet minut synnyttänyt'. Sillä he ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojansa; mutta onnettomuutensa aikana he sanovat: 'Nouse ja pelasta meidät'. Mutta missä ovat sinun jumalasi, jotka olet itsellesi tehnyt? Nouskoot ne, jos voivat pelastaa sinut onnettomuutesi aikana. Sillä yhtä monta, kuin sinulla on kaupunkeja, on sinulla jumalia, Juuda.

Juutalaisesta kansasta sanotaan siis tässä, että he ovat pyllistäneet Jeesukselle, totuudelle! He ilkkuvat Jumalalle selkäpuoli Jumalaansa päin! Näin on käynyt. Samoin on käynyt koko ihmiskunnalle. Totuus eli Jeesus ei ole kelvannut! Mieluummin ihmiset valitsevat valheen. Roomalaiskirjeen luvussa yksitoista juutalaisesta kansasta sanotaan "Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he kuulisi, tähän päivään asti” Nukkuuko samaa unta koko maailma. Kenties myös opetuslapset?

Juutalaisen kansan vaellus on meille aina varoitukseksi, ainakin ensimmäisen korinttolaiskirjeen luvussa kymmenen näin varoitetaan! Jakeessa kuusi sanoo seuraavaa: ”Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, että me emme pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat” ja jakeessa kymmenen ”Tämä, mikä tapahtui heille siis juutalaisille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut”.

Tässä ajassa niin kuin Jeesuksenkin aikana on ainakin yksi eksytys, josta Jeesus varoitti: ”Varokaa Fariseusten hapatusta!” Fariseuksilla, juutalaisen kansan johtajilla, kirjanoppineilla, oli pahana tapana pistää ihmisten päälle mahdottomia kuormia. Samantapaisia suorituksia vaadittiin uskonpuhdistuksen aikaan. Samaan tapaan vaaditaan tänä aikana suorituksia. Ihminen ei ole ymmärtänyt, ettei armoa ansaita. Itsessämme on vieläkin tuo pieni fariseus, joka pakottaa meitä suorituksiin- Paha roikkuu meissä kiinni. Saatana ruokkii tuota pahaa. Raamatun mukaan tässä lopun ajassa saatana hyökkää kaikella valheen voimalla. Ihmiset valitsevat mieluummin valheen kuin totuuden.

Tämä Jumalan valinta, toinen otetaan ja toinen jätetään, kertoo meille jostakin muusta kuin suoritusten mukaan valitsemisesta. Tekstimme ei kerro mitään ihmisistä, jotka ei tee työtä. On ihmisiä, jotka eivät voi ansaita mitään elantonsa eteen. On liikuntakyvyttömiä, mieleltään sairaita ja heikkoja, joilta ei palvelustyö onnistu, on lapsia ja sängyssään makaavia vanhuksia. Ansioita ei heillä ole.

Ansiota ei ainakaan heille voi asettaa armon edelle. Uskon asiakin on omalle kohdalle vaikea, koska kaikki täällä maailmassa kertoo jostakin muusta. Maailmamme julistaa sankaruutta, köyhyyden ja heikkouden sijaan. Nämä uskomisen asiat on tehty liian vaikeaksi järjelle ymmärtää ja silti ne ovat niin yksinkertaisia. Maailma julistaa ansioita pitää olla jotta voisin pelastua, saada taivaspaikan. Uskostakin tulee ansio jolla armoa kalastellaan. Se on aivouskoa. Ihmisen järjettömyyttä Jumalan Hyvyyden ja sanoman rinnalla.

Loppujen lopuksi, jos tarkkaan tunnemme raamattumme, olemme kaikki ansiottomia palvelijoita Jumalan edessä. Meille niin kuin kaikille kansoille on julistettava totuus. Ihmisen pelastus on yksin Kristuksen ristintyön varassa. ON kysymys Jumalan hyvyydestä ja laupeudesta. Pelastus on Jumalan Hyvyyden varassa. Ja Jumalan Hyvyys on SUURTA ja ihmeellistä! Se saa aikaan parannuksen. se puhdistaa sydämen ja oman tunnon -pois syyllisyydestäja häpeästä, joka alinomaa meitä ahdistaa tässä ajassa. Tätä ei ihminen ymmärrä omasta voimastaan vain Jumalan voimasta Ristin evankeliumista käsin. Vain Jeesuksessa Ristillä avautuu meille Totuus ja Jumalan tahto. Ristillä on kaikkien ihmisten pelastus täydellisesti tehtynä. Minun ja sinun. Siihen ei ansiota voi tuoda. Sitä ei ansaita. Siihen kelpaa vain se mitä olemme. Vajavaisia syntisiä ihmisiä. Itsessämme aina uskosta osattomia. Aina valmiita puhumaan pahaa lähimmäisistämme sen sijaan että heistä kertoisimme hyvää saatikka edes ajattelisimme heistä asiat parhain päin. Aina olemme armoa vailla!

5.mitä Jumala haluaa nähdä

Kun Jeesus tulee niin, mitä hän haluaisi nähdä opetuslapsissaan? Vastaus löytyy Pietarin ensimmäisen kirjeen luvusta kolme:

 Sillä: "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta,  kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.  Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan." Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään?

vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,  pitäen hyvän omantunnon,

Pietarin kirje jatkaa:

Jumalan pitkämielisyys odotti jo Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta, hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut.1. piet.3:8-22

1.Timoteuksen kirjeen alun mukaan Käskyjen päämäärä on aina Rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta! Raamatun mukaan Jumalan Hyvyys saa aikaan parantumisen.

6.yhteenveto ja lopetus

Olemme siis kaikki samalla viivalla, siskoja ja veljiä keskenämme,  tätä ajallista siunausta, hyvää etsimässä. Pietarin kirjeen luvun kolme mukaan meidät on kutsuttu siunaamaan lähimmäisiämme. Puhumaan Hyvää heistä! Todellinen siunaus löytyy suhteissa lähimmäisiimme. Sen mitä kylvät, sitä myös niität. Tuomarinamme on yksin Jeesus ja Hän tulee äkkiä. Ajanmerkit ovat todet ja ne on meille kerrottu. Meidän tulee ajanmerkkejä tarkkailla ja pitää silmät auki,  ettemme eksyisi ajattelemaan ja puhumaan pahaa! Itsekin vajavaisina olemme aina päivittäin Jumalan armoa vailla. Tänäänkin saamme tätä armoa nauttia, kun käymme yhdessä ehtoolliselle! Siinä syömme Kristuksen ruumiin ja veren omaksi pelastukseksemme. Taivaspaikastamme saamme iloita ja jakaa toisillekin tätä iloa. Pelastuksemme Ristillä on täydellistä! Jumala tekee aloittamansa työn loppuun asti aivan varmasti! Hänen luokseen on hyvä palata Ristin juurelle. Sydämen puhtauteen asti. Meillä on ihmeellisen hyvä ja turvallinen taivaan Isä, joka meitä rakastaa! Nousemme tunnustamaan yhteisen uskomme: